Home

Tutkimuksen kuvaus

Mallin rakentaja yrittää ymmärtää eli käsitteellistää todellisen systeemin ajatusmallin muotoon. Silloin voi olla kysymys esimerkiksi rakennemallista, jossa esitetään kaaviona jokin rakenne ja sen toteuttaminen.Eräänlaisena dokumenttianalyysin sovelluksena voitaneen pitää fyysisten esineitten, artefaktien, analyysia silloin, kun niitä tutkitaan kohteina itsessään, eikä ensisijaisesti olla kiinnostuneita niiden semioottisista tai tyylihistoriallisista tai kansatieteellisistä piirteistä tai viesteistä. Esineanalyysia tai artefaktianalyysia edellytetään monissa kysymyksissä esimerkiksi taiteen, taidehistorian, muotoilun jne. tutkimuksen alueilla.Delfoi-menetelmä on soveltunut erityisen hyvin tilanteisiin, joissa on kyse joistakin suurista periaatteellisista tavoitteista, kehittämishankkeista tai sosiaalisesti herkistä organisaation sisäisistä kysymyksistä, joita ei tavanomaisilla menetelmillä ole voinut lähestyä.Usein kannattaa käyttää apuna hierarkkisesti tai mind-map -tyyppisesti rakentuvia ketjuja, joiden avulla voi visualisoida kategorioitten muodostumista.

Video: Tutkimuksen kuvaus Pohjois-Suomen kohorti

Kuvaileville tutkimusmenetelmille ovat luonteenomaisia seuraavat piirteet: Ne kuvailevat tilanteita, tapahtumia ja ilmiöitä. Niiden avulla ei välttämättä selitetä asioiden välisiä yhteyksiä, ei testata hypoteeseja eikä tehdä ennusteita, ei anneta selityksiä eikä pohdita seurauksia. Poikkeuksen tekevät kuitenkin mm. tulevaisuustutkimuksen ja toimintatutkimuksen menetelmät, joissa tulkitsevaan otteeseen liitetään kriittistä vaihtoehtoisten ratkaisumallien pohdintaa. Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyö MSAISK15 2016 Kari Lindholm, Matias Merilä HAAVAINEN PAKSUSUOLITULEHDUS Tietopaketti Terveysnettiin OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyö Sairaanhoitaja

Tutkimuksen kuvaus Eläi

  1. Katso tarkemmat lisää hakemiseen liittyviä ohjeita sivulta Näin haet tohtoriohjelmaan huhtikuun ja lokakuun hauissa.
  2. käsitellä jotakin juuri asianomaisella sivulla olevaa yksityiskohtaa. Silloin tekstissä viitataan ns. indeksin avulla asianomaiseen viitteeseen.
  3. en.
  4. en merkitsee tutkittavaan ilmiöön liittyvien keskeisten kysymysten tai ongelmien löytämistä ja niiden määrittämistä tutkittavaan muotoon. On parasta pyrkiä löytämään vain yksi tai vain muutama keskeinen kysymys, joissa tosin voi olla tarkentavia alakysymyksiä. Kyseenalaista
  5. en edellyttää, että kohteissa sinällään on jotakin yleistä, joka ei voi olla aika eikä paikka tai jokin muu numeerisesti ilmaistava, täsmällinen, yksilöllistävä suure, vaan laatu, joka tekee kohteesta merkityksellisen. (Varto 1992, 77)
  6. en merkitsee paitsi sisällöllistä valintaa, myös monien teknisten tekijöiden vaikutusta, kuten esimerkiksi muistiinpanoja, nauhoittamista, valokuvaamista yms.
  7. kehittely. Arteno

Millä tavalla kysymyksiä voidaan ryhtyä kehittelemään? Seuraavassa listassa on eräitä ehdotuksia. Kysymysmuodossa esiintyvä sana “ilmiö“ tarkoittaa kulloinkin tutkittavaa asiaa, olipa se millainen tahansa. Haastattelututkimuksen ongelmana ovat myös monet varsinaiset virhelähteet, joita on pyrittävä kontrolloimaan mahdollisimman hyvinKun aineistoa ryhdytään tulkinnallisen selvyyden saamiseksi käsittelemään, muodostuu avainsanaksi käsitteellinen koodi (vrt. Starrin & al. 1991, 38). Tämä koodi helpottaa sellaisen mallin etsintää, joka luo oikean merkityksen sisällössä esiintyville asioille. Koodi on siis eräänlainen avain kategorioitten laadintaan ja teorian muodostamiseen. Sen avulla kohotetaan tarkastelun yleisyystasoa irti aineiston empiirisistä yksityiskohdista. Samalla pyritään saamaan abstrakti kuva aineistosta, joka saattaa edustaa jopa näennäisesti toisiinsa kuulumattomia asioita. Aivan kuten palapelin laadinnassa, kokoaja etsii ensin esiin helpoimmin näkyvät avainpalat, joiden paikan voi tunnistaa, ja ryhtyy niiden varaan kokoamaan muita paikoilleen. Nämä avainpalat voidaan laadullisessa analyysissa nimetä niiden luonteenomaisten piirteiden mukaan: tämä kuuluu nurkkaan, tämä on vuoren huippu, tämä on pala taivasta, pala nurmikkoa jne. Sitten kootaan kaikki taivaspalat, kaikki vuorenhuippupalat, reunapalat, nurmikkopalat jne. yhteen ja saadaan kategorioita taivas, vuori, nurmikko jne. eli kaikki ne elementit, joilla koko kuvan voi kuvailla.Tekijän tietoa on vaikea kuvata sanoin. Myös filosofi Ludvig Wittgenstein (1981) on todennut olevan asioita, joita ei voida muotoilla sanoiksi. Hän käyttää niistä termiä unsagbar.Toimintojen systemaattiseen suunnitteluun ja tutkimukseen on kehitetty sellaisia toimintaverkkomalleja (mm. ns. kriittisen polun menetelmiä), joiden edelleen kehittäminen tutkimusmenetelmällisesti antaa haasteita käsityö- ja muotoilutoimintojen tutkimiseen. (Vrt. esim. Liinamaa 1990)

Tieteenfilosofian ydin on tiedettä koskevien käsitysten kriittinen arviointi eli niiden problematisointi, täsmentäminen ja perusteleminen tai kumoaminen. Pyrkiessään vastaamaan kysymykseen ”Mitä on tiede?” tieteenfilosofia ei rajoitu deskriptiiviseen tehtävään, toisin sanoen sen kuvaamiseen, millaista tieteellinen tutkimus ja tieto ovat tosiasiallisesti olleet, vaan se pyrkii myös esittämään, mitä tiede voisi olla tai millaista sen pitäisi olla. Suomenkielellä näitä kysymyksiä käsitellään monissa erityisteoksissa, esimerkiksi lähdeluettelossa mainituissa teoksissa: Niiniluoto 1990, Haaparanta & Niiniluoto 1990, Airaksinen 1994, Määttänen 1995.vaatii, että tutkija jäsentelee ongelmansa ennen varsinaista havainnointia ja laatii havainnointia varten luokitteluja, jotka riippuvat tutkimusongelmista. Tutkittavasta alueesta täytyy olla jo ennestään sellaista tietoa, että voidaan päättää mitä ja milloin havainnoidaan. Tämän tiedon pohjalta voidaan laatia luokitteluja havainnointilomakkeeseen ja päättää käytettävä mitta-asteikko. TULEHDUKSELLISTEN SUOLISTOSAIRAUKSIEN (IBD) VAIKUTUS POTILAAN ELÄMÄNLAATUUN JA TYÖKYKYYN Juho Vanhanen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Gastroenterologian poliklinikka Dosentti

Tutkijan ja tutkittavien välillä ei saa olla sellaista riippuvuussuhdetta, joka olennaisesti vaikuttaa tietojen antamisen vapaaehtoisuuteen – esimerkiksi problemaattista opettaja-oppilas -suhdetta, työnjohtaja- tai päällikköasemaa suhteessa alaiseen jne.Taiteellisen ilmaisun ja tuottamisen tutkimista voidaan siis lähestyä monesta suunnasta ja monin eri menetelmin. Taiteellisen ilmaisun tutkimuksessa, mukaan lukien muotoilu sekä erilaiset muotoilijan itseilmaisuun ja materiaali-ilmaisuun pyrkivät työt, on mahdollista tarkastella asiaa teos-, taiteilija- tai yleisökeskeisesti, kuten Routila (1986) ilmiön määrittää (ks. luku 4.5).Laadullisen tutkimuksen tavoitteena on karakterisoida, luonnehtia tai kuvailla ilmiötä. Tavoitteena on laatujen kuvaus, ilmiössä piilevien ominaisuuksien kuvaaminen.

Tiedekunnan tutkimuksen painopistealueet

Haastatteluja tapahtuu arkiympäristössä nykyään lukemattomia. Niitä ovat radion ja TV:n ohjelmat täynnä, urheilijoita, poliitikkoja, kadunmiehiä, ketä hyvänsä haastatellaan ja tuloksia usein myös julkaistaan erilaisissa muodoissa. On olemassa työhönottohaastatteluja, lääkäri haastattelee meitä vaivoistamme. Miten tällainen arkihaastattelu ja tieteellinen haastattelu eroavat toisistaan?Joskus, kun teoksen kirjoittajia on useampia, lähdeviitteeseen merkitään ensimmäisen kirjoittajan nimi ja muihin viitataan lyhenteellä ”al.” (lausutaan: alii)Tapaustutkimus merkitsee sitä, että aineisto rajataan yhteen tai aivan muutamaan tapaukseen eikä aineistoa yhdistellä monista eri tapauksista, kuten määrällisessä tutkimuksessa. Tapaus voi olla yhden henkilön elämänkerta, yhden yksilön tapahtumakokonaisuus, yhden yhteisön historiallinen kehitys tai muu vastaava yksilötason, yhteisötason tai organisaatiotason kertakokonaisuus. Tieteessä katsaus Johanna Haapamäki LT, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri HYKS Vatsakeskus, gastroenterologia johanna.haapamaki@hus.fi Anemia ja raudanpuute tulehduksellisissa suolistosairauksissa Tutkimussuunnitelma on keskeinen tutkimuksen tekemisen työväline. Tutkimussuunnitelman sisältö noudattaa yleensä rakennetta, jossa esitellään tutkimuksen tausta ja motivoidaan suunniteltua tutkimusta, luodaan katsaus aiheen aiempaan tutkimukseen, esitetään tutkimusongelma, tutkimuskysymykset ja mahdolliset hypoteesit, rajataan tutkimuksen näkökulma, teoreettinen viitekehys ja keskeiset käsitteet, esitellään tutkimuksen aineisto ja sen hankinta- ja analyysitapa, pohditaan tutkimuksen merkitystä ja hyödynnettävyyttä ja laaditaan lyhyt aikataulutettu työsuunnitelma. Tutkimussuunnitelmassa voi käyttää viitteitä ja sen loppuun voi koota suppean kirjallisuusluettelon. Tutkimussuunnitelman sisällön muoto, painopisteet ja esitettyjen asioiden järjestys voivat vaihdella riippuen esim. tutkittavasta aiheesta. Keskeistä suunnitelmassa on kuitenkin selkeä rakenne, hyvä kielellinen ilmaisu ja johdonmukaisuus.

Ilmiön ilmeneminen saattaa olla selkeää tai sameaa. Sameus voi olla psyykkistä esimerkiksi kulttuurisissa sisällöissä, joissa tutkijan kyky läpäistä sameat ja sumeat rakenteet on tärkeää.Alhainen reliabiliteetti voi kertoa esimerkiksi virheellisestä mittavälineestä tai sen väärästä tulkinnasta. Fysikaalisissa mittauksissa, esimerkiksi tekstiilien koetusmenetelmät, ei yleensä anneta numeroarvoja reliabiliteetille (tai validiteetille) mutta se voidaan myös tarvittaessa tehdä. Sen sijaan tutkimusraportissa kuvaillaan yleensä aina tarkoin koe- ja mittausproseduuri sekä mittavälineiden kalibrointi yms. Tällöin oletetaan, että pitäydytään tarkoin aikaisemmin tutkittuihin standardeihin, joilla ao. mittavälineiden ja -menetelmien reliabiliteetit on arvioitu. Jäsentyytyväisyystutkimus 2008 - . tutkimuksen tarkoitus. selvittää akavan erityisalat ry:n jäsenistön. Nuorisokuvat • kuva, kuvaus, esitys, representaatio • representation - re-presentation.. 8. Kysymyksenasettelu ja tutkimusote 8.1 Kysymyksenasettelu 8.1.1 Kysymykset ja aineisto 8.1.2 Triangulaatio 8.1.3 Kvantitatiivisen tutkimuksen kysymykset 8.1.4 Laadullisen tutkimuksen kysymykset

Yhteiskuntatutkimuksen tohtoriohjelma Tampereen korkeakouluyhteis

  1. Aivojen samanaikainen kuvaus kertoo kosketuksen aivovasteista. Teksti Marjukka Puolakka. Tutkimuksen aikana kuvauslaitteessa ollaan vastakkain ja lähes toisiaan halaten
  2. Yleensä on tarkoituksena, että haastattelijalla on useampi kuin yksi kysymys, johon haetaan vastausta. Silloin on paikallaan laatia haastatteluopas (interview guide). Sitä varten voidaan laatia lomake, varsinkin, jos haastattelijoita on useampia kuin yksi. Kaikkien haastattelijoiden tulee muodostaa yhtäläinen käsitys aiheesta, koska kysymysten vaihtelu olisi kohtalokasta aineiston luotettavuudelle. Haastatteluoppaan laadintaan kannattaa pyytää työryhmä, sillä yhteistyön tulos on todetusti parempi kuin yksin laadittu.
  3. Tämän oivaltavan havainnoimisen vaiheen jälkeen alkaa kuvailu, joka on varsinaisen analyysin ensimmäinen vaihe. Kuvailussa ei käytetä yksiselitteisiä, valmiiksi muotoiltuja käsitteitä, ettei niitä fiksattaisi kiinni ennen aikojaan. Parasta on käyttää tavallista arkikieltä, johon liitetään kuvailevia laatuja. Kannattaa varoa varsinkin sellaisia yleisesti kiinni juuttuneita käsitteitä, joita käytetään “puolitieteellisesti” ilman, että varsinaisesti ymmärretään, mitä niillä- tarkoitetaan. Varto (1992,92) esittää esimerkkeinä tällaisista mm. käsit-teet “normaali”, “edistyksellinen” ja “kehitys”. Hän varottaa siitä toistaessaan sellaista, joka on jo tehty tai pakottavat sen muottiin, johon se ei sovi.
  4. Kolmas näkökulma on etäisyyden ja riippuvuuden arviointi. Tutkijan tehtävänä on todeta oman tulkintansa asema. Etäisyys merkitsee, että mitä kauempana varsinainen kohde on lähteestä, sitä pienempi on sen merkitys. Riippuvuutta arvioidaan sen mukaan, kuinka monen välikäden kautta tieto on kulkenut ennen kuin se on saavuttanut varsinaisen tutkittavan lähteen. Vanha ”huhu kulkee”-leikki osoittaa, millä tavoin tieto voi vääristyä matkan aikana.
  5. Kuvat ja kuviot on totuttu traditionaalisesti erottamaan toisistaan. Kuviot ovat usein piirroksia, joiden tarkoituksena on jollakin tavalla selkiyttää tekstiä tai olla sen täydentäjinä. Kuvioita ovat esimerkiksi viitekehys-piirrokset, tutkimusasetelma-piirrokset, graafiset aineiston kuvaajat jne. Kuvia traditionaalisessa mielessä ovat mm. valokuvat tai tutkimusaineistoon liitettävä muu vastaava kuva-aineisto.
  6. Opinto-oikeushakemuslomake ja seurantaryhmän jäsenen suostumus -lomake löytyvät myös Tampereen yliopiston Opiskelijaksi sivuilta.
  7. Tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla siten, että sen alkuperäinen julkaisuoikeus on Informaatiotutkimus-lehdellä sekä digitaalisena että painettuna vuosikirjassa. Artikkelia voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin siten, että lähteenä mainitaan tekijä, artikkeli, lehden numero sekä artikkelin URL-osoite kokonaisuudessaan.

Pirkko Anttila: Tutkimisen taito ja tiedon hankinta

Nimien paljastamiseen, samoin kuin uudelleen haastatteluunkin, on Gallup-tyyppisissä tutkimuksissa saatava asianomaisen suostumus. Jälkimmäisestä voidaan kuitenkin poiketa, jos käytettyyn tutkimusmenetelmään olennaisesti kuuluu, että tietojen antajat eivät tiedä jatkohaastattelun johtuvan heidän aikaisemmasta haastattelustaan.Yleensä on tarkoituksena, että haastattelijalla on useampi kuin yksi kysymys, johon haetaan vastausta. Silloin on paikallaan laatia haastatteluopas (interview guide). Sitä varten voidaan laatia lomake, varsinkin, jos haastattelijoita on useampia kuin yksi. Kaikkien haastattelijoiden tulee muodostaa yhtäläinen käsitys aiheesta, koska kysymysten vaihtelu olisi kohtalokasta aineiston luotettavuudelle. Haastatteluoppaan laadintaan kannattaa pyytää työryhmä, sillä yhteistyön tulos on todetusti parempi kuin yksin laadittu. Haastatteluoppaassa voidaan noudattaa esimerkiksi seuraavaa järjestystä:Kärnä, J. 1997. Vision voima – Taideteos oppilaan käsityöilmaisun lähtökohtana. Syventävien opintojen tutkielma. Helsingin yliopisto. Opettajankoulutuslaitos, Tekstiilityönopettajan koulutuslinja.Kuvan 76 esittämässä tutkimuksessaan Kaipainen (1996) toteaa haastatteluissa ilmenneen, miten osa tilausompelijoista toimii käsityömäisen pienimuotoisesti ja osa liikemäisesti, suurimuotoisemmin. Ideaalityypeiksi muodostui hänen tutkimuksessaan siten pieni- ja suurimuotoinen ompelutoiminta ja näitä määrittämään tietyt ominaisuudet.

Tutkimuksen suunnittelu — Jyväskylän yliopiston Kopp

Pisteen paikalla on suuri merkitys tekstin lukijalle. Kun lähde merkitään niin, että virkkeen jälkeen tuleva piste jää sulkeiden ulkopuolelle virkkeen loppuun, viitataan lähteen avulla sen mukaisesti asianomaiseen virkkeeseen. Kun halutaan viitata laajemmin koko kappaleeseen, jätetään sulkeiden sisällä oleva lähdeviite ilman pistettä.Dokumenttiaineisto jaetaan usein alkuperäisiin eli primaari-lähteisiin ja sekundaarilähteisiin. Voidaanpa kohdata jopa tertiääri-lähde, joka on kulkeutunut alkuperäisestä yhden tai useamman välikäden kautta käsille tulevaan dokumenttiin. Alkuperäislähde on peräisin siltä henkilöltä tai taholta, joka asian on aikaan saanut, laatinut, kokenut ja muistiin merkinnyt tai josta voidaan muuten todeta sen autenttisuus. Sekundaarilähde eli toisen käden lähde toistaa alkuperäistä dokumenttia. Mitä useamman välikäden kautta tieto siirtyy eteenpäin, sitä huolellisempi tulee olla lähdekritiikissä.Kumpaakin voi soveltaa esimerkiksi ajattelemalla ilmiölle täysin päinvastaisia kulttuurisia tai ideologisia olosuhteita ja pohtimalla, miten ilmiön piirteet näyttäytyvät näissä täysin vieraissa oloissa. Tavallaan vertaillaan kotiolojen etnografiikkaa täysin vieraiden olojen vastaavaan. Tulkitsemalla näitä taustoja vastaan tutkimusaineistoa, toteutetaan kriittistä hermeneutiikkaa. Kriittistä hermeneutiikkaa on toteutettu myös naistutkimuksessa saattamalla “näkymätön näkyväksi” ja tulkitsemalla sen jälkeen aineistoa uudelleen.Crane, D. R. & Griffin, W. 1983. Personal space: An objective measure of marital quality. Journal of Mental and Family Therapy, 9,325-327

Antiikin filosofin Platonin (427-347 eKr.) tieto-opin mukaan aitoa tietoa voidaan saavuttaa ihmisjärjen avulla yliais-tillisista muuttumattomista ideoista. Platonin tiedonkäsitys, jonka mallina on ennen kaikkea geometriassa saavutettava tieto, on antanut lähtökohdan monille erilaisille käsityksille tiedon olemuksesta. Platonin op-pilas Aristoteles (384 – 322 eKr.) koetti järjestää kaiken tiedon yhtenäiseksi järjestelmäksi. Hän jakoi filosofian teoreettiseen ja käytännölliseen eli praktiseen filosofiaan. Jako on säilynyt meidän päiviimme saakka. Teoreettinen filosofia tutkii olevaisen olemusta ja käytännöllinen filosofia kohdistuu ihmisen toiminnan tutkimiseen. Platonin ja Aristoteleen vaikutus on hallinnut tieteen metodia koskevaa keskustelua aina keskiajalle ja uuden ajan alkuun saakka.Esikuvat ja esimerkit. Esikuvat, näkökulman/paradigman valinnat, mallioppiminen ja vertailukohteet merkitsevät paljon sisäisen tiedon luonteelle. Mm. arkkitehdit ja vaihtuvien tyylisuuntien mukaan toimivat henkilöt, kuten esimerkiksi muotoilijat, ottavat her-kästi vaarin ilmassa olevista vaikutteista ja toimivat niiden mukaan.Käytännössä se tarkoittaa, että ollakseen merkitsevä esimerkiksi 5%:n tasolla, Z-testin ilmoittaman tuloksen tulee mahtua normaalijakauman vastaavan 5%:n marginaaliin. Jos halutaan vielä tiukempaa, esim. 1%:n merkit-sevyysmäärittelyä, on Z-arvon oltava vähintään 2.33.Eettisiltä näkökannoilta tutkimusmenetelmien ongelmat poikkeavat toisistaan. Tutkijan on pystyttävä puntaroimaan, millaisia eettisiä ongelmia erilaiset menetelmät tuovat muassaan ja osattava valita niiden välillä.

Opintopolun hakulomakkeelle tulee liittää seuraavat dokumentit

Edellä oleva malli koskee yksisuuntaista varianssianalyysia, jolloin aineisto jaetaan vain yhden muuttujan mukaisiin ryhmiin kerrallaan. Kaksisuuntainen varianssianalyysi tehdään silloin, kun halutaan käsitellä aineistoa samanaikaisesti kahden muuttujan mukaisissa ryhmissä, esimerkiksi tutkijaa kiinnostaa samanaikaisesti sukupuolten ja koulutustaustan mukaisten erojen vaikutus. Näin tehdään silloin, kun tutkimuksen hypoteesina olisi tutkia mahdollisia interaktiivisia yhdysvaikutuksia jossakin ilmiössä.Tutkijan esiymmärryksen auki kirjoittaminen ei suinkaan ole helppoa. Sitä auttaa, jos osataan heti alussa esittää erilaisia työhypoteeseja ja vaihtoehtoisia teoreettisia lähtökohtia, joita sitten jatkossa kriittisesti seulotaan. Lukija voi samalla päätellä taustaoletusten kestävyyttä ja seurata tutkijan päättelyn pitävyyttä. Erään ongelman muodostaa mm. fenomenografisen menetelmän suositus siitä, ettei aineiston tulkinnalle tulisi asettaa minkäänlaisia ennakkokriteereitä, vaan aineiston tulisi avautua sellaisenaan, mitä siitä sitten aukeaakin. Tässä suhteessa tieteenteoreettinen keskustelu vielä on käynnissä.Tutkijan kannattaa selvittää itselleen, millaisesta lähestymistavasta hänen tiedonintressissään on kysymys. Usein kuulee sanottavan ”tutkin materiaalin käyttäytymistä” tai ”tutkin, mikä vaikutus väreillä on tässä työssä”. Näin sanottaessa ei ole kunnolla perehdytty ilmaisun sisältöön. Mitä itse asiassa tarkoitetaan käsitteellä tutkia. Mikä on ns. tutkittu tulos? Kenen tutkima se on? Mihin tuloksiin tutkimus on johtanut? Onko tulokset raportoitu kaikkien saataville vai ovatko ne jääneet inside-tiedoksi vain tekijöille itselleen?

TUTKIMUKSEN NIMI: IBD-REKISTERI - PDF Ilmainen latau

Validiteetin kannalta ei useinkaan ole keskeisintä ryhtyä pohtimaan sitä, millä kuinka valideilla mittareilla tuloksia saadaan, vaan aivan ensimmäiseksi miettiä sitä, millainen tutkimuksen strategia on validi. Tutkimustyössä käytetty menetelmä ei itsessään johda tietoon, vaan menetelmä on valittava sen mukaan, millaista tietoa halutaan.Vähä-Erkkilä, L. 1997. Ratsastajan yläosan vaatetuksen kehittäminen. Kilpailuvaate Atlantan paralympialaisiin. Syventävien opintojen tutkielma. Helsingin yliopisto. Opettajankoulutuslaitos, Tekstiilityönopettajan koulutuslinja.

Suomalaisten energiatiedon lukutaito: Tutkimuksen toteutuksen kuvaus

Kartiokeilakuvaus Mehiläine

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu Koskinen (1995) esittää tutkimusprosessin kuviona, jossa kohdistetaan erityisesti huomiota prosessin etenemisen logiikkaan ai-neiston ja teorian välisenä vuorovaikutuksena.

Tablet-tietokoneiden käyttö opetuksessa: lukio-opettajien näkemyksiä

Etnografisen tutkimuksen puitteissa tutkija kohtaa elävänä, “in live” sellaisen todellisen tilanteen, jolla on käytännöllistä tai johonkin käytännössä vaikuttavaa todellista merkitystä. Silloin kysymyksenasettelu on toinen kuin esimerkiksi historiallisessa kontekstissa, joissa tapahtumat ovat jo selän takana. Kriittisen teorian näkökulmasta katsoen herää esiin kysymys, mikä etnograafisesta metodista tekee kriittisen? Tavanomainen etnograafinen metodihan tarkoittaa ensisijaisesti ilmiön kuvausta ja tulkintaa. Tässä tapauksessa on enemmänkin kyseessä kriittinen etnografia.Tutkija laatii aikaisemman kokemuksensa tai sisällönanalyysin tulosten tms. avulla joukon hypoteeseja, jotka liittyvät tutkittavaan ilmiöön.Habermas erottaa toisistaan normatiivisen ja kommunikatiivisen konsensuksen. Edellinen tarkoittaa sellaista yksimielisyyttä, joka on seurausta kritiikittä yhteisesti hyväksytyistä asioista, joita ovat esimerkiksi kulttuuritraditiot tai tietoinen tai tiedostamatta suoritettu manipulaatio, ja jotka hyväksytään kyseenalaistamatta. Taina Sipponen ja Kaija-Leena Kolho KATSAUS Ulosteen kalprotektiinipitoisuus tulehduksellisissa suolistosairauksissa Kalprotektiini on erityisesti neutrofiilisista valkosoluista vapautuva proteiini, jota

HUS - Opinnäytetyön tutkimusluvan hakemine

Henrik Meinander, Historian professori — Helsingin yliopisto

Jos on kysymyksessä useita toisistaan riippumattomia ryhmiä, joiden käyttäytymistä tai joiden mittaustuloksia tarkastellaan vertaillen, testataan mittausten frekvenssien eroa testillä eli khin neliö-testillä. Khin neliön laskeminen perustuu aina aineiston frekvenssilukuihin, jotka ovat aina kokonaislukuja.Tutkimusaineistossa on tavallisesti eri mittaustulosten välistä hajontaa. Tilanne on sama kun jos heitettäisiin tikkaa tauluun. Osumat hajoavat ympäri taulun, joskus ohikin. Tutkimusaineistossa ohiheittoja toki vältetään kaikin mahdollisin tavoin, mutta joka tapauksessa tarkastellaan aineistossa esiintyviä vaihteluvälejä sekä hajontaa eri ryhmien sisällä ja välillä. Hajontaa mitataan mittalukujen etäisyydellä niiden keskiarvosta. Vaihteluväli lasketaan Taina Sipponen ja Kaija-Leena Kolho KATSAUS TNF-α:n salpaajien pitoisuusmääritys tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa Biologisten lääkkeiden infliksimabin ja adalimumabin pitoisuusmääritykset Jos asia jätetään tähän, ei siitä tutkija paljonkaan hyödy. Siitä voisi jatkaa eteenpäin kehittämällä kysymyksiä niille, jotka eivät osallistu ja niille, jotka osallistuvat jne. jolloin pääsisi kiinni taustalla oleviin ja vaikuttaviin seikkoihin. Kolmen vaihtoehdon käyttö on joskus paikallaan, jos halutaan esiin kahden ääripään välille jäävä neutraali alue tms.

Microsoftin tutkimuksen väitöskirjan myöntäminen - Maailman

Tulkinnalla tarkoitetaan empiirisesti tavoitettujen merkityssuhteiden auki kerimistä. Tutkittavassa kohteessa on tavallisesti hyvin monia ja monentasoisia tulkittavia piirteitä: kielelliset ilmaisut, sosiaaliset rakenteet, kulttuuriin liittyvät tekijät, historialliset ulottuvuudet, saattaa olla jopa taiteellista, luovaa ilmaisua.Sisällönanalyysin tulee olla systemaattista toimintaa. Se merkitsee mm. ettei sellaista aineistoa, joka ei tue tutkijan hypoteeseja, saa myöskään jättää analyysin ulkopuolelle.Jos hypoteesit muodostetaan pelkästään aikaisempien tutkimusten ja teorioitten pohjalta, saattaa syntyä ongelmia. Jos teoria ei vastaakaan todellisuutta, muodostetaan virheellisiä oletuksia, joiden pohjalta laaditaan esimerkiksi väärän-laisia kysymyslomakkeita, haastattelurunkoja jne. Tulokset ovat ehkä loistavia, mutta ne saattavat vain tukea alunperin virheellistä tai puutteellista teoriaa eivätkä lisää tietämystämme todellisuudesta.Sulkunen, P. 1992. Ryhmähaastattelujen analyysi. Teoksessa Mäkelä, K. (toim.) Kvalitatiivisen aineiston analyysi ja tulkinta. Helsinki: Gaudeamus, 264-285.

Kulttuuripolitiikan tutkimuksen seura - Posts Faceboo

Yllättävä tutkimustulos - sivariin ei mennäkään vakaumuksen takia yle

  1. Aikatekijä on näissä tutkimuksissa monella tavalla mielenkiintoinen. Se auttaa saamaan etäisyyttä moneen sellaiseen ilmiöön, joka tällä hetkellä on liian lähellä tutkijaa: perspektiivin puute estää näkemästä monia ilmiöitä, jotka kirkastuvat ja selkiytyvät pienen välimatkan päästä. Toisaalta se on rajoittava tekijä: Ilman tilastollista tai muuta erikseen joka tapauksessa laadittavaa ja valmiina saatavaa aineistoa yksittäinen tutkija on vaikeuksissa. Tulee kovin kalliiksi ryhtyä itse vuosikausia kestävään tutkimukseen, jonka päätekohtaa ja matkalla tapahtuvia asioita ei millään voi etukäteen tietää. Tutkija joutuu odottamaan aineiston kertymistä jopa turhaankin.
  2. , voidaan käsitellä useampia kuin yhtä koemuuttujaa ja kohdemuuttujaa kerrallaan. Näin voidaan päästä rinnakkaiseen tarkasteluun, jossa tarkastellaan
  3. tatutkimuksessa on reflektiivisyydellä keskeinen merkitys. Myös pedagogiikan puolella, erityisesti kokemuksellisessa oppimisessa pohditaan reflektiivisyyden olemusta. Reflektio-sana viittaa tavallisessa kielenkäytössä peilistä heijastuvaan kuvaan. Henkisemmässä tarkoituksessa siitä tulee mieleen ihmisen ajattelu itsekseen, jolloin asioita peilataan aikaisempaan kokemusmaailmaan. Reflektiolla ymmärretään yleensä aktiivista tutkistelu- ja paljastusprosessia, jonka lopputulos voi olla yllättävä. Reflektiivisyyden ajatus oppimisessa esiintyy jo Aristoteleella. Sittem
  4. Varsinkin teoreettisten käsitteiden mittaamisen validiteetti on viime kädessä arviointikysymys, jossa tutkijayhteisössä pitkäaikaisen keskustelun tuloksena muodostunut vallitseva mielipide on ratkaiseva: tutkijayhteisö on ”sopinut”, että tiettyä teoreettista käsitettä voidaan mitata tietyllä mittarilla. ”Sopimus” voi ulottua myös siihen, että mittarin validiteettia ei pidetä tyydyttävänä. Tällaisista seikoista usein keskustellaan esimerkiksi väitöskirjojen ja muiden perusteellista keskustelua herättävien tutkimustöiden yhteydessä. Nämä ”sopimukset” liittyvät tutkimustyön ontologisiin ja ennen kaikkea epistemologisiiin seikkoihin ja ovat siten historiallisesti muuttuvia.
  5. Symbolinen interaktionismi on varhain 1920- ja 1930-luvuilla ns. Chicagon koulukunnan kehittämä sosiologian tutkimusmenetelmä, johon on alettu tuntea myös muilla tieteenaloilla kasvavaa mielenkiintoa. Kysymys on siitä, kuinka tutkittavat henkilöt itse, ei siis pelkästään tutkija, tulkitsevat erilaisia tilanteita, koska juuri tulkinnan katsotaan ohjaavan heidän toimiaan. Symbolinen interaktionismi korostaa kulttuurin roolia ihmisen käyttäytymisen muokkaajana ja tekee menetelmällisesti mahdolliseksi ihmisen luovan panoksen huomioon ottamisen, koska luovuus on mukana tietoisesti tai tiedostamattomasti päätöksenteossa, ja tämä päätöksenteko perustuu ihmisen tekemille tulkinnoille. Tulkinnat ovat sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta syntyneitä, joko niin, että ne syntyvät ihmisessä itsessään tai ne tapahtuvat ihmisten keskuudessa yleensä.
  6. Never before, scientists say, have so many of the world's researchers focused so urgently on a single topic. Nearly all other research has ground to a halt

Ymmärtääksemme kriittisen teorian ratiota eli järkeä ja tiedon intressin luonnetta sen takana, on viitattava tiedon intressien jaotteluun tekniseen intressiin (tekninen ratio), tulkinnalliseen ja ymmärtävään intressiin (hermeneuttinen ratio), vapautta etsivään intressiin (emansipatorinen ratio) ja mahdolliseen luovuutta ja intuitiivisuutta arvostavaan intressiin (intuitiivinen ratio). (Habermas 1972; Molander 1993, 244-247; Anttila 1993,183) Tutkimisen taito ja tiedon hankinta on satoja sivuja laaja ja satoja linkkejä sisältävä aineisto, joka on tarkoitettu tutkimuksen teon avuksi. Työryhmiä toivotaan kaikilta politiikan tutkimuksen osa-alueilta. Työryhmäehdotuksessa pyydetään lähettämään otsikko sekä enintään 200 sanan kuvaus siitä, millaisia esityksiä työryhmään halutaan Etnometodologian avainsanoja ovat indeksikaalisuus ja refleksiivisyys. Muita tässä metodissa käytettyjä sanoja ovat “käytäntö“ (practice) ja “selitettävys“ (accountability).

Symbolinen materiaali Pelkkä materiaali viittaa sopimuksenvaraisesti johonkin muuhun, esimerkiksi riisiryynit häissä viittaavat hedelmällisyyteen tai metallinen nappi viittaa kestävyyteen.Kartiokeilatomografia on tuore kuvantamistutkimus menetelmä, ja tutkimus antaa tutkittavasta kohteesta tarkkaa ja yksityiskohtaista tietoa.

Käyttöliittymä koostuu kahdesta kehyksestä. Varsinainen asian käsittely tapahtuu suurimmassa, oikeanpuoleisessa kehyksessä. Vasemmanpuoleisessa kehyksessä näkyy rakennepuu. Voit aloittaa aineiston lukemisen neljällä tavalla:Usein jotakin ilmiötä ei riittävästi pääse tutkimaan pelkästään esimerkiksi kyselyin, haastatteluin jne. Se saattaa olla lisäksi liian kallista ja aikaa vievää. Jos halutaan tutkia ilmiötä, joka jo on tapahtunut, jopa jonkin asian historiallista taustaa tai kehityskulkuja, ei edes ole mahdollista saada tietoa edellä mainittuja lähteitä käyttäen. Sen sijaan saattaa olla mahdollista löytää asiaa valottavia dokumentteja, esimerkiksi ajankohtaan liittyviä artikkeleita, sanomalehdissä julkaistuja uutisia tai haastatteluja, tilastoja, kirjoja tms.Tieteellisen päättelyn teoria eli logiikka tutkii seuraavia kysymyksiä: Mitkä ovat tieteellisen tiedon lähteet? Miten tieteellisiä hypoteeseja keksitään? Miten tieteellisiä väitteitä perustellaan? Millä edellytyksillä tieteellinen yhteisö voi järkevästi hyväksyä jonkin tuloksen osaksi tieteellisen tiedon kokonaisuutta? Kuinka luotettavaa ja varmaa tieteellinen tieto voi olla? Millaisia kehitysvaiheita ja muutok-sia tieteellisen tiedon järjestelmässä tapahtuu? Näiden kysymysten ohella tieteellisen päättelyn teoriassa tarkastellaan erityisten päättelytapojen, esimerkiksi deduktion, induktion ja abduktion sekä analyysin ja synteesin asemaa tieteessä.8.2.2 Kvalitatiivinen tutkimusote ja laadullinen tutkimus 8.2.2.1 Tulkinta ja merkityksenanto 8.2.2.2 Tulkintaideoitten kehittäminen 8.2.2.3 Merkityksenanto 8.2.2.4 Laadullisen aineiston kokoaminen 8.2.2.5 Laadullisen aineiston analyysi 8.2.3 Kriittinen teoria tutkimusotteena 8.2.3.1 Tyypillinen laadullinen tutkimus 8.2.3.2 Kriittisen teorian käyttö 8.2.3.3 Reflektiivinen argumentointi 8.2.3.4 Kriittinen tutkimusote 8.2.3.5 Laadullinen ja määrällinen tutkimusote Oili Karihalme on tutkinut eräiden uusien tieteiden, kuten tekniikan ja muotoilun käsitteenmuodostusta. Hän toteaa, että on runsaasti ainesta sen pohtimiseen, miten hyvin jo käyttöön otetut ilmaukset vastaavat termeille yleensä asetettavia vaatimuksia, miten lähellä perinteisiä ihannetermejä ollaan. Termikirjallisuudesta kokoamani termivaatimukset ovat

Tutkimuksen huiput Turun yliopist

Laadullinen tutkimus on aluksi kevyttä ja helpon oloista, mutta monimutkaista tutkimuksen keski- ja loppuvaiheissa, joissa tutkijan on “solmittava yhteen paljon useampia lankoja“. Laadullisen tutkimuksen alun helppous ja keveys kompensoituu myöhemmin, kun tutkijan täytyy sovittaa yhteen tutkimuksen elementit. Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Nivelreuman hoidon päämäärät Pitkäaikaisen elämänlaadun parantaminen oireiden väheneminen nivelvaurioiden jarruttaminen toimintakyvyn palauttaminen sosiaalisen Induktiivinen päättely lähtee liikkeelle aineistosta, joka käsitteellistetään ja käsitteiden mukaan määritellään ilmiötä koskeva teoria. Induktiivinenkin päättely nojaa aikaisempiin teorioihin, mutta toisessa mielessä kuin deduktiivinen päättely: Aikaisemmasta tiedosta ja käytännön kokemuksista kohoavat esille tutkijan esiymmärrys ja käsitteenmuodostuksen oletetut lähtökohdat, joskin tutkija on valmis ne kumoamaan, jos aineisto niin osoittaa. Esimerkiksi työtaitoa tutkittaessa tutkija hankkii aineiston observoimalla, haastattelemalla, dokumentoimalla taitavaa suoritusta ilmentävät prosessit ja tuotteet jne. Näin kootusta, joskus hyvinkin monipuolisesta aineistosta kohoavat esiin taitavaa suoritusta määrittävät tekijät, jotka tutkija käsitteellistää ja näistä käsitteistä hän kokoaa uuden taitoa koskevan teorian.

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää, Yleensä nykyään tutkimusaineistot syötetään tietokoneeseen tilastomatriisiksi ja silloin erilaiset tilasto-ohjelmat hoitavat laskutoimitukset koneellisesti. palaa alkuun Mainonnan maailma tuntee kontekstin käsitteen ja käyttää sitä tietoisesti hyväkseen saadakseen aikaan erilaisia assosiaatioita. Käsityöläiset tuntevat Suomessa erittäin hyvin kahviyhtiön mainossarjan, jossa onnistuneeseen työsuoritukseen yhdistetään kupponen kahvia. Kvantitatiivisen tutkimusotteen kannalta kahvinjuonnilla ja käsityösuorituksen onnistumisella saattaa tietenkin olla jokin yhteys, mutta merkityksen määrittelyssä tämän kontekstin tulkinnassa kannattaa olla jonkin verran varovainen.

Marileenan opettajapolku: Mitä kasvatustiede tutkii?

Yhden korkeakoulupaikan sääntö

Yleensä postitse lähetettyyn ja muuhunkin sellaiseen kyselyyn, joka lähetetään ilman henkilökohtaista kosketusta haastateltavaan, vastataan nihkeämmin kuin sellaiseen, jossa vastaaja tietää tutkijan henkilökohtaisesti olevan paikalla vastauksia vastaanottamassa. Vaikka otos olisi huolellisesti suunniteltu perusjoukosta, aiheuttaa vastausten kato useinkin ongelmia. Vaikka jokaisessa kyselyssä aina on otettava huomioon jokin prosenttimäärä katoa, sen kohoaminen suureksi huolestuttaa. Milloin kato on liian suuri? Isaac & Michael (1987,135) toteavat, että jos kato on alle 20% otoksesta, ei vielä ole suurta syytä huoleen, mutta jos se menee sen yli, kannattaa huolestua. On kysyttävä, mitä osaa otoksesta edustavat vastaamatta jättäneet? On mahdollista, että vastaajat edustavat niitä, jotka yleensä helposti motivoituvat erilaisiin kyselyihin, tai että heillä on parempi koulutus tutkittavaan asiaan, tai että heillä on enemmän aikaa vastaamiseen tms. Koska suuri kato aiheuttaa tutkimuksen luotettavuusongelmia, sen vaikutus tuloksiin on aina arvioitava.Vaikka diskurssi-sana usein käännetään sanalla keskustelu, käsite diskurssi ei ole mikä hyvänsä kokoelma sanoja ja virkkeitä, vaan se on tiettyyn kokonaisuuteen kuuluvien ajatusten esittämistä. Diskurssi on itse asiassa sitä, mikä tapahtuu reflektiivisen analyysin avulla varsinaisena tutkimusprosessina. Reflektiivisiä diskurssi-menetelmiä ovat retorinen analyysi, historiallinen analyysi ja rakenteellinen analyysi.

Paikan vastaanottaminen

Ulkomailla korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja englannin kielellä opiskelevien tulee tutustua englanninkieliseen hakuohjeistukseen, joka sisältää tietoa sekä maakohtaisista vaatimuksista että kielitaitovaatimuksista.Nikkilä, R. & Savolainen, A. 1994. Kaisla ja kaislan punonta. Artenomintyö 847. Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemia.

Tietokonekerroskuvaus (CT-kuvaus) - Vaasan Keskussairaal

  1. Tutkimusaineiston kokoamisen kannalta suoralla havainnoimisella saadaan asiasisältöjä ja käyttäytymistä koskevia ulkopuolelta havaittavia tietoja, jotka ovat niin tarkkoja ja keskenään vertailtavia kuin mahdollista, mutta toisaalta sen avulla ei saada pinnan alle jäävää ns. ymmärrystietoa. Tutkijan kannattaakin pohtia, onko tarpeen koota ns. triangulaatiota varten tietoa jollakin muullakin, esimerkiksi haastattelumenetelmällä. Vaikka onkin kysymys ei-osallistuvasta havainnoinnista, silti tutkijan oma psyyke, hänen mieltymyksensä, ennakkoluulonsa, käsitys tutkimuksen suotavista tuloksista yms. saattavat vaikuttaa havaintojen rekisteröintiin.
  2. Ihmiset suhtautuvat asioihin sen mukaan, mitä ne heille merkitsevät. Ihmiset elävät kahdessa maailmassa: “luonnollisessa“ maailmassa, mihin kuuluvat hän itse yhtenä orgaanisena osana, vaistojensa ja viettiensä ajamana sekä ihmisen ulkopuolinen maailma, joka on olemassa hänestä riippumatta sekä toisaalta sosiaalisessa maailmassa, missä symbolit, kuten kieli antaa hänelle mahdollisuuden antaa asioille merkityksiä. Tämä merkityksenanto ja tulkinta tekee hänestä inhimillisen ja sosiaalisen olennon. Interaktionistit keskittyvät tähän subjektiivisten merkitysten ja symbolien maailmaan. Siinä analyysissa ei aseteta mitään ilmiötä tärkeämmäksi kuin jotakin toista, vaan kaikki erilaiset merkityksenannot eri tilanteissa kiinnostavat.
  3. Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
  4. tatutkimus edellyttää monia kierroksia, joissa teoria, käsitteet ja luokittelut samoin kuin itse prosessi etenevät ja hioutuvat, eriytyvät ja integroituvat lopputulokseen saakka.

1.2 Tutkimusavaruus prismana

PSORI PSORIASIKSEN HOIDON BARO NYKYTILA SUOMESSA METRI Janssen & Psoriasisliitto Psoriasis on ihon ja nivelten monimuotoinen, krooninen, usein suvuittain esiintyvä immunoen tulehdustauti. Iho- ja Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa Informaation koonta- ja analysointimenetelmänä käytetään esimerkiksi havainnoivaa osallistumista, haastatteluja, erilaisia kyselyitä. Ennen kaikkea siinä käytetään ns. reflektiota, jonka tarkoituksena on tuoda esiin ja heijastaa osanottajien kokemuksia, käsityksiä, havaintoja ja oletuksia kysessä olevasta asiasta. Lääketieteellisen tutkimuksen tutkijaryhmä työskentelee kollektiivisesti uuden sukupolven kokeellisen lääkehoidon parissa. Laboratorio näyttää kiireinen, kirkas ja moderni Varsinkin kaksi suurta laadullisen tutkimuksen menetelmäperhettä on avautunut metodiseen käyttöön: Grounded Theory ja etnometodologia. Ne edellyttävät vapaampaa tutkimusotetta, tutkijan mielikuvitusta ja luovuutta, mutta myös suurta lukeneisuutta sekä kykyä analyyttiseen ajatteluun ja tulkintojen tekemiseen. Kuten Alvesson & al (1994, 205) toteavat, sellaiselle metodiorientoituneelle tutkijalle, jolla on kirjanpitäjän mentaliteetti, joka suuntautuu mieluimmin mittauksiin ja protokollaan, on kriittisellä teorialla vain vähän annettavaa. On kuitenkin myös mahdollista, että kriittistä teoriaa yhdistetään kvantitatiivisiin ja kvalitatiivisiin muihin, tavanomaisempiin menetelmiin, joskin kysymyksenasettelu ja metodiin liittyvä aineiston hankkiminen on saatava vastaamaan kriittisen teorian tiedonintressiin eli emansipatoriseen, kriittiseen, vapauttavaan intressiin. Tutkijoihin Alvesson & al. (1994, 206) liittyen, ei ihmisiltä oikein voida mennä kysymään heidän ”psyykkisistä vankiloistaan” tai ”vääristä luuloistaan” tai ”kommunikatiivisista törmäys- ja häiriötilanteistaan” eikä sellaisia oikein voida observoidakaan.

2.2 Tiedon intressit

Tutkimusasetelma kuvataan useimmiten visuaalisesti jonkin kaavion avulla, mutta sitä tulee myöskin sanallisesti selventää ja perustella. Erityisesti tulee osoittaa sen yhteys mahdollisesti esitettyyn viitekehykseen tai käsitekarttaan.Eero Tarasti (1990) toteaa, että yksi tärkeimpiä syitä semiotiikan kehitykseen ja yleisen kiinnostuksen heräämiseen on se, että on syntymässä maailmanlaajuinen kulttuuri, jossa on hyvinkin erilaisia kulttuurisia viitekehyksiä; arvomaailmoja ja kielipelejä edustavat ihmiset joutuvat kommunikaatioon keskenään. Semiotiikka on Tarastin mukaan ainakin osittain syntynyt tarpeesta luoda yhteistä kieltä. Tiede merkeistä eli semiotiikka vapauttaa ihmisen merkkien vallasta, sanoo Tarasti (1990).Sen sijaan, että olisi kehitelty universaaleja, invariantteja (pysyviä) säännönmukaisuuksia ja malleja erilaisille yhteiskunnallisille ilmiöille ja prosesseille, pyrittiin selvittämään käytännössä ilmeneviä asioita niiden historiallisissa, yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa konteksteissa ja kehityshistorioissa ja aikaa myöten niitä myös muuttamaan. Tavoitteena oli pitäytyä mahdollisimman lähellä käytäntöä. Yhteiskunnallisten ilmiöiden ei siis nähty olevan annettuja, luonnollisia, muuttumattomia ilmiöitä, vaan enemmän tai vähemmän rajattuja ja muutettavissa olevia seikkoja dialektisessa kehityksessä. Tutkijan tehtävänä oli muuttaa ilmiön kulkua tai ainakin periaatteessa edistää tätä muutosta. Siksi ei ollut mahdollista tuottaa tietoa objektiivisesti ja neutraalisti.

Aaltonen, U. 1994. Vakkue. Keraamisten vakkojen myyttinen juhla. Artenomintyö 854. Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemia.On kuitenkin käsitteitä, jotka sellaisenkin tutkijan on tiedettävä, joka käyttää valmiita atk-ohjelmia faktorianalyysien laskemiseen. Hänen on tunnettava käsitteet

Magneettikuvaus Tutkimukseen

Taustamuuttujat (kontrollimuuttujat, luokittelumuuttujat, rakennemuuttujat, background variables) ovat niitä, joita voidaan esimerkiksi luokitella, ryhmitellä, vakioida, kontrolloida, satunnaistaa jne. Usein on tarpeen luokitella tai ryhmitellä aineistoa tai on tarvetta eliminoida, tehdä neutraaliksi tai tasoittaa joitakin taustalla vaikuttavia tekijöitä. Tähän muuttujaryhmään kuuluvat tavallisesti mm. ikä, sukupuoli, koulutustaso, älykkyystaso, henkilöiden sosio-ekonominen asema yms. henkilötason tekijät. Luonnontieteellisessä tutkimuksessa niitä voivat olla esimerkiksi erilaiset koeolosuhteet, materiaaleihin, koneisiin, laitteisiin jne. liittyvät tekijät.Kuten Susan Vihma (1995,10) sanoo, muotoilutuotteen ulkonäköön liittyviä funktioita on tutkittu hyvin vähän verrattuna niihin teknisiin ja ergonomisiin tekijöihin, joilla on ollut ensisija varsinkin teollisessa tuotesuunnittelussa. Suomalaisten energiatiedon lukutaito: Tutkimuksen toteutuksen kuvaus. Keränen, T. (2018). Suomalaisten energiatiedon lukutaito: Tutkimuksen toteutuksen kuvaus Oman suuntansa alkuperäisistä Frankfurtin koulukuntalaisista kehitti Erich Fromm jäädessään Yhdysvaltoihin. Hän julkaisi vuonna 1976 paljon huomiota herättäneen teoksen Att ha eller att vara (ruotsinnos), jossa käsitellään kysymystä ihmisen taipumuksesta toisaalta pelkästään olla olemassa sekä toisaalta omistaa asioita. Yhteiskuntakehitys vahvistaa omistamisen ja samalla asioista määräämisen halua (att ha), mutta ihmiseen on sisälle rakennettu potentiaalia pyrkiä hyvään elämään (att vara). Nämä erot näkyvät jopa kielen käytössä: on olemassa paljon sanontoja, jotka korostavat omistamista, mutta karttavat hyvään elämään liittyviä sanontoja. Frommin voidaan sanoa pyrkineen vahvaan kritiikkiin, mutta ns. psykoanalyyttinen koulukunta on mennyt vielä häntäkin pidemmälle pohtiessaan nykyisen yhteiskuntajärjestelmän ja ihmisen syvällisimmän luonnon välistä ristiriitaa.Kuvan 75 tilanteessa on tapauksia 3 kpl, ja niistä löytyy ominaisuuksia O yhteensä 7 kpl. Kun samantyyppisiä tai lähellä toisiaan olevia ominaisuuksia löytyy sekä tapauksista 1 että 2, viimeksi mainittujen tapausten voidaan sanoa osittain kattavan toisensa ja ne voidaan sijoittaa osaksi ideaalityyppiä 1. Tapauksessa 3 sen sijaan löytyy muita ominaisuuksia (O4 ja O5) , jotka voidaan sijoittaa mukaan ideaalityyppiin 1, ja sen lisäksi ominaisuuksia O6 ja O7, jotka muodostavat oman ideaalityyppinsä 2.

Tutkimusraportin rakenne - ChyMe

Havainnointitutkimusta suorittavan tutkijan on otettava huomioon se mahdollisuus, että eteen tulee odottamattomia tilanteita, joihin on pystyttävä nopeasti reagoimaan. Virhelähteenä on otettava huomioon se seikka, että havaintojen kohteena oleva henkilö muuttaa käyttäytymistään tietäessään olevansa havaintojen teon kohteena. Halvorsen puhuu ns. kontrolliefektistä, joka tarkoittaa, että tutkittava ilmiö muuttuu tutkimusprosessin aikana (vrt. esim. Halvorsen 1992, 84). Tämän vuoksi kannattaa varata ensin pitkähkö aika mukana olemiseen ilman observointia, jotta tilanteeseen totuttaisiin ja sitten vasta aloittaa tutkimustehtävä. Psykologisissa ja varsinkin kasvatustieteellisissä tutkimuksissa on usein käytetty yksisuuntaista peiliä koehenkilöiden observointiin, jotta nämä eivät tulisi mitenkään tietoisiksi siitä, että heitä tarkkaillaan.Kuva 89. Esimerkki haastattelurungon laadinnan tueksi tehdystä aihealueen kognitiivisesta kartasta (Syrjäläinen 1990, 42).Aineistoa voi koota myös kenttämuistiinpanojen avulla tai käyttämällä haastattelua. Kuten observointikin, myös haastattelu voi olla strukturoitu haastattelu tai strukturoimaton avoin haastattelu tai syvähaastattelu, ryhmä-haastattelu tai asiantuntijahaastattelu.Havainnot voivat kohdistua tapahtumiin, käyttäytymiseen, ja fyysisiin kohteisiin kuten artefakteihin. Havainnot kertovat, mitä ihmiset tekevät, miltä asiat näyttävät ja tuntuvat ja se eroaa siitä, mitä ihmiset sanovat niiden olevan. Observointi eli havainnointi on olennainen keino tieteellisen tiedon kerääjänä. Observointi voi olla toisaalta erittäin pitkälle luokiteltua ja jäsenneltyä, yksityiskohtaista muistiinpanotekniikkaa edellyttävää havainnointia tai kokonaisvaltaista tapahtumien ja käyttäytymisen kuvausta. Jotta tutkija voi saada tarkan käsityksen siitä, mitä hänen havaintonsa kertovat, hänellä tulee olla asiasta paljon sellaista taustatietoa, mitä itse havainto ei suorastaan osoita. Tutkijan tulee esimerkiksi tajuta, kuinka edustava itse ilmiöön nähden hänen havaitsemansa seikka on.

Intuition olemusta on ryhdytty pohtimaan perusteellisemmin vasta 1990-luvulla (esim. Rosell 1990, 35; Eneroth 1991). Sanatonta tietoa ovat ne kokemukseen liittyvät piirteet, jotka ovat selvästi tunnistettavissa itsereflektion avulla, mutta joiden todellista luonnetta ei pystytä täsmällisesti ilmaisemaan. (Dormer 1994, 21). Tätä sanatonta tietoa voidaan määrittää useiden tekijöiden kautta.Lähtökohtana on systeemin määrittely inhimillisen maailman ja teknologisen maailman yhteistoimintana, jolla on jokin yhteinen tavoite. Toimenpiteenä on sen jälkeen valita järjestelmä, joka ratkaisee sen ongelman, jonka suunnittelija on havainnut ja aloittaa toimenpiteet. Määritellään valitun systeemin tavoitteet ja suoritusten mittaukset, määritellään suoritusten ja tulosten arvioinnit. Systeemi voidaan suunnitella joko paperilla tai tietokoneella, sitä varten voidaan rakentaa erilaisia malleja, sitä voidaan simuloida ja etsiä erilaisia optimiratkaisuja.Riippumattomat muuttujat (independent variables, input variables) eli selittävät muuttujat eivät ole riippuvaisia tutkittavasta ilmiöstä. Ne ovat sen sijaan niitä tekijöitä, jotka aiheuttavat muutoksia ja vaikuttavat tuloksiin. Näitä tekijöitä voidaan empiirisessä tutkimuksessa vaihdella, käsitellä, ryhmitellä jne.Haastattelu voi olla strukturoitu tai ei-strukturoitu. Strukturoiminen tarkoittaa etukäteen tehtävää jäsentelyä, joka noudattaa tutkimuksen kysymyksenasettelua, esitettyjä ongelmia jne., joiden tarkoituksena on varmistaa, että haastattelussa käsitellään juuri niitä kysymyksiä, joita etukäteen on ajateltu.

Käsitteet - Kajaanin ammattikorkeakoul

  1. Väitöskirjan tulee olla itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn perustuva tutkimus, joka tarkastetaan julkisesti väitöstilaisuudessa.
  2. tojen avulla. Kun laadullinen aineisto kootaan, tutkijan mieleen painuu useimmiten tietoa myös muusta tilanteessa ilmenneestä. Pelkät sanat eivät ilmaise asiaa yhtä hyvin kuin sitä seuranneet inhon tai innostuksen tai hellyyden ilmaisut, jotka usein näkyvät ilmein, käden liikkein tai muulla tavalla fyysisesti. Hymy, kulmien rypistys, pään puistelu jne. ovat sitä aineistoa, joka parhaimmillaan tukee verbaalista sisältöä, ja jonka talteen saa
  3. tojen kuvaa
  4. Varto, J. 1995. Fenomenoen tieteen kritiikki. Tampere: Tampereen yliopiston julkaisujen myynti TaJu.
  5. aisuuksia ja dimensioita, aksiaalisella koodauksella pannaan aineisto uudelleen kasaan, etsimällä yhteyksiä kategorioitten välillä. Aksiaalinen koodaus kulkee koko ajan avoimen koodauksen rinnalla.
  6. Alemmassa kuvassa kaksi ryhmää on edelleen lähekkäin ja yksi on niistä paljon kauempana. Silmämääräisestikin voi sanoa, että ryhmien välinen vaihtelu on tässä suurempi kuin ylemmässä kuvassa.
  7. Tämän jälkeen tulee tarkistaa lähteen aitous, eli onko se yleensä lähde vai ei. Nykyaikana varsinkin kulttuurialueilla, mutta muuallakin saa olla todella varovainen, mitä tulee aitouteen. Esinekulttuurin alueella tapaa replikoita, mutta myös suoranaisia väärennöksiä, varsinkin, jos on jostakin kallisarvoisesta ja kaupallisiin tarkoituksiin soveltuvasta kysymys. Kannattaa tarkistaa myös, onko lähde ”ajalta” eli siltä ajalta, jolta sen oletetaan olevan.

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat Haastattelun virhelähteeksi on todettu jopa haastattelijan tai haastateltavan poikkeava tai epäsopiva vaatetus, ammatti, sukupuoli, ympäristötekijät yms. Monet haastateltavat ovat erittäin herkkiä näissä kysymyksissä ja siksi haastattelun onnistuminen edellyttääkin huolellista ennakkovalmistelua, kristallinkirkkaiksi hiottuja kysymyksiä, esikokeilua ja kouluttautumista. Haastattelutilanteessa on pyrittävä niin lähelle arkielämän tasoa kuin mahdollista. Оригинал публикации: Uuden tutkimuksen mukaan Suomi pyysi Yhdysvaltain miehitystä vuonna 1943 saadakseen rauhan ja Yhdysvallat jopa harkitsi asiaa Fenomenografisessa menetelmässä tutkijan rooli on keskeinen. Hän tulkitsee havaintoja ja tutkittavan henkilön ajatuksia oman käsitemaailmansa kautta. Omien käsitystensä perusteella tutkija luo aineistosta merkitysluokkia, joita aineistossa itsessään ei objektiivisesti katsottuna ole. Tutkimuksen tulos on tutkijan näkökulma asiaan eikä tutkimuksella pyritä löytämään totuutta.Objektiivisuus liittyy metodin valintaan: Vaikka tutkija voi myös projektissa vapaasti määrittää tutkittavat ongelmat ja asettaa hypoteesit, silti metodin toteuttamistavassa ja tulosten raportoinnissa on oltava tietyllä tavalla objektiivinen eli noudatettava yleisesti hyväksyttyjä tutkimuksen pelisääntöjä. Tutkija ei voi ryhtyä soveltamaan metodia omien tarkoitusperiensä mukaan. Tutkija ei voi muuttaa sen enempää mittaustuloksia ja testituloksia kuin tulkitakaan jotakin omien mieltymystensä mukaisesti. Hänen tulee noudattaa tieteen logiikkaa (vrt. luku 7: erilaiset päättelyn logiikat).

Tutkimuksen Aika Yrityksen tiedot - Taloussanoma

Toimivia tapoja tieteen ja tutkimuksen tuomiseksi lukioihin. Suomen Akatemia, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestivät toukokuussa Tiedefoorumi 2018 -tapahtuman.. Kyselyt toteutetaan aina otokseen perustuen, ellei perusjoukko ole niin pieni, että sen voi kokonaisuudessaan tavoittaa kyselyn kohteeksi. Kyselyaineiston kokoamisen perusoletuksena on, että vastaaja ovat rehellisiä ja että vastaukset voidaan saada kokoon täsmällisesti ja luotettavasti.

Tutkija käyttää ensisijaisesti kaikkia viittä aistiaan ja sen lisäksi tarpeellisia apuvälineitä havaintojen tekemiseen. Lisäksi voidaan käyttää erilaisia välineitä estämään tutkittavia havaitsemasta tutkijaa, esimerkiksi seinämiä, piilotettuja kameroita, yksisuuntaisia peilejä jne.Ottosson, S. 1993. Lönsam innovationsverksamhet. Från idé till medelstort företag. Floda: Förlag Onix Venture.

Keuhkojen röntgenkuvaus - Terveystalo Mitä tutkimuksessa tapahtuu

Kulttuurissa ja henkisessä elämässä merkitsi keskiajan jälkeen uutta vaihetta monien filosofiasta kiinnostuneiden henkilöiden suuri vaikutus uusien ja ennen käsittelemättömien asioiden esille nostamisessa. Ns. uusi aika muodostui nimensä mukaisesti filosofian suurten ajatusten kintereillä. Havaintojen ja kokeiden asema tieteellisessä päättelyssä kohosi suureksi kiistakysymykseksi 1600-luvulta lähtien ja kestäen vielä 1900-luvun alkuun saakka. Empirististä, havaintoihin perustuvaa tieteenkäsitystä ovat puolustaneet varsinkin brittiläiset tiedemiehet ja filosofit, esimerkiksi Francis Bacon (1561-1626), Isaac Newton (1642-1727), John Locke (1632-1704), George Berkeley (1648-1753), David Hume (1711-1776), ja myöhemmin vielä mm. John Stuart Mill (1806-1873). Samaan suuntaukseen liittyy Auguste Comten (1798-1857) alkuun panema positivismi, jonka mukaan tieteen tehtävä rajoittuu havaittavien ilmiöiden ja niiden välisten säännönmukaisten yhteyksien kuvailuun. The HDF Group is a not-for-profit corporation with the mission of sustaining the HDF technologies and supporting HDF user communities worldwide with production-quality software and services Esimerkissä kuvattu muistiin merkitty haastattelu on tarkoitettu murre- ja kansankulttuurin tutkijalle, jolloin kaikki pienetkin puheen vivahteet ovat tärkeitä muistiin merkittäviksi. Muun tieteenalan tutkijalle sen sijaan usein riittää toisenlainen muistiinmerkinnän taso. Kysymyshän on monesti muista kuin puheen tasolla tapahtuvasta ilmaisusta. Hyvät haastattelumuistiinpanot saattavat tuoda esiin jopa vaikeasti muutoin tavoitettavaa “tekijän tietoa“, sitä sisäistä puhetta,- joka on olennaista tälle toiminnalle.

Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset on rajattava ja esitettävä selvästi (esim. yleistavoite ja yksilöidyt kysymykset)Väliintulevat muuttujat (intervening variables) ovat yleensä vaikeita mitattavia tai havainnoitavia, sillä usein ne ovat eräänlaisia käsitteellisiä muuttujia, jotka tosin vaikuttavat ilmiöön. Tällaisia muuttujia ovat esimerkiksi henkilötasolla koehenkilöiden oppiminen tai motivaatio koe- tai havainnointilanteessa, tai henkilön älyk-kyystaso, tarpeet, persoonallisuus tai tunnetilat. Luonnontieteellisissä ilmiöissä ne ovat usein koeolosuhteissa esiintyviä satunnaishäiriöitä, joita voidaan huolellisella olosuhteiden järjestelyllä vakioida, poistaa tai ainakin erikseen ottaa huomioon, kuten esimerkiksi poikkeuksellinen säätila.Asiayhteyteen liittyvä tieto. Ammattitiedon tunnuspiirteenä on usein se, että se riippuu asiayhteydestä ja tietynlaisesta yleisyysta-sosta, jonka mukaan käsityöläinen tietää, millaista tietoa ja taitoa on sopivaa käyttää missäkin yhteydessä ja millä tavalla sovellettuna. Fyysinen, aistimuksellinen tieto (”kunskap som sitter i kroppen”). Eräs muoto sanatonta tietoa on se, joka koetaan aistien välityksellä sekä suoraan että aistimusmielikuvina. Tekoälytutkimuksissa ja robottitekniikan kehittämisessä on todettu, etteivät tietokoneet toimi kuten ihmiset, koska niiltä puuttuvat tunteet, aistimukset ja fyysinen käsitys omasta olemuksesta. Näitä ominaisuuksia pyritään selvittämään mm. mikroteknologian ja esimerkiksi geeniteknologian, neurofysiologian sekä neuroverkkoteknologian tutkimuksen keinoin.Taiteellinen ilmaisu on samoin aina arvosidonnaista. Sen sidokset tekijäänsä nähden voivat jättää vapaaksi katsojan, kokijan, vastaanottajan, mutta hyvin usein sen tarkoituksena on olla myös arvoon sitova. Summittaisesti voidaan erilaisten lähestymistapojen eroja määritellä seuraavasti:Boud, D., Keogh, R. & Walker, D. 1985. What is Reflecion in Learning. Teoksessa: Boud, D., Keogh, R. & Walker, D. (eds.): Reflection: Turning Experience into Learning. London: Kogan Page, 7-40.

Levenhuk LabZZ M101 lasten mikroskooppi, musta - KamavajaValkoinen upeasti soiva lasten flyygeli | PikkuVanilja

Jos sen sijaan koehenkilöiden, havaintojen tai muiden korrelaatioon mukaan otettujen yksiköiden lukumäärä on pienempi, esimerkiksi 30, on vapausasteluku 28, jota vastaava merkitsevä korrelaatio on 5% tasolla r=.36 ja 1% tasolla r=.46.Hermeneuttista tutkimusotetta onkin ensimmäiseksi kehitelty historiatieteissä. Historiatieteitten kehittyessä 1700-luvulta lähtien, mutta erityisesti 1800-luvulla havaittiin, ettei ollut mahdollista laatia yhtäpitäviä “historiallisia lainalaisuuksia“ kaikille aikakausille ja kulttuureille. Tapahtumia leimasi varsin paljon esimerkiksi ns. ajan henki, tietynlainen johonkin kulttuuriin ja aikakauteen sitoutunut yhteinen elämän- ja maailmankatsomus.Luovien ammattien edustajilla saattaa olla myös intuitiivinen intressi eli intuitio. Intuition olemusta on ryhdytty pohtimaan perusteellisemmin vasta 1990-luvulla (esim. Rosell 1990, 35; Eneroth 1991) Luovan ajattelun ja intuition tuottama tieto on peräisin omista subjektiivisista tuntemuksista, elämyksistä, kokemuksista, oivalluksista. Se on lajinaan aivan eri asia kuin tuotteen tekniseen toteutukseen liittyvä, tai olemassa olevien asioiden tulkintaan tai niiden kriittiseen pohdintaan liittyvä tiedonhankinta. (Vrt. Anttila 1993, 184)

Kuvion keskelle on sijoitettu tutkimuksen kohde, joka voi liikkua vapaasti ja hakea painopistettään. Painotus voi olla yksilötasolla tai vastaavasti se voi hakea merkityksensä enemmän yhteiskunnalliselta painoalueelta. Se voi olla ensisijaisesti ”ekologisesti kohde” tai se voi olla kulttuurikohde tai sosiaalinen tai taloudellinen kohde. Päähuomio voi olla kiinnittynyt tekniikan hallintaan ja uusien teknisten ratkaisujen kehittämiseen, mutta se voi olla myös taloudellisesti säästeliäs tai tuottoisa idea.Suuressa joukossa havaintoja tai mittaustuloksia oletetaan vallitsevan ns. normaalijakauman, joka tarkoittaa, että suurin osa tuloksista kasautuu jakauman keskivaiheille vähetäkseen siitä kumpaankin suuntaan. Graafisesti kuvattuna jakaumakäyrä on kellon muotoinen. Puhutaan Gaussin käyrästä. Suurin osa ilmiön tapahtumista asettuu kellokäyrän keskivaiheille, ja molempiin suuntiin kuljettaessa tapahtumien frekvenssi pienenee. Tutkijan tilastollinen mielenkiinto kohdistuukin kumpaankin ääripäähän, joista näkyy, onko ilmiön sisällä tai useamman ilmiötä kuvaavan tapahtumajoukon välillä tilastollista riippuvuutta, vai onko kysymyksessä satunnainen vaihtelu. Tällainen tarkastelu on tilastollisessa mielessä paljon mielenkiintoisempaa kuin yksittäisten mittaustulosten ja koehenkilöiden tulosten pohtiminen. Jos halutaan pitäytyä yksilötasolla, silloin on valittava muunlaisia tutkimusmenetelmiä kuin tilastolliset menetelmät.Tulkinnan rakennetta on tarkkailtava, sillä varsinkin fenomenografisen menetelmän tuloksena saattaa muodostua joukko sivukategorioita tai useita hierarkkisesti toisiinsa nähden asettuvia ylä- ja alakategorioita. Olennaista on, että kaikki käsitteet ja -tulkinnat liittyvät silloin kyseessä olevaan tutkittavaan ilmiöön, ettei siis ilmiö sinällään varioi. Muuten joudutaan sisällönanalyysiin, joka onkin toinen juttu: Silloin selvitellään, mitkä asiat liittyvät mihinkin yhteyteen, eikä tavoitteena välttämättä olekaan yhtenäisen keskiön ympärille koottava ilmiön kuvaus.Kolmanteen kenttään kuuluvat toisaalta ihmisen toiminnan tuloksena luodut kohteet, artefaktit, jotka esiintyvät fyysisinä ja toisaalta myös kaikki havainnoitavissa oleva ihmisen toiminta ja sen tuloksina syntyneet fyysiset kohteet, jotka ovat empiirisesti havaittavissa. Sitä todellisuutta ei olisi ilman ihmisen toimintaa, siihen voi ihminen vaikuttaa.Glaser ja Strauss (1967) ovat vielä varovaisia ja määrittävät Grounded Theoryn “lähestymistavaksi” tai “tyyliksi” mutta teoksessa Strauss, A & Gorbin,J: Basics of Qualitative Research (1990) todetaan kyseessä olevan selkeästi Grounded Theory- menetelmä.

Kvalitatiiviselle tutkimukselle on esitetty myös toistettavuuden kriteeri (Mäkelä 1990). Se on lähinnä tutkimuksen ideaali, jonka mukaan toinen tutkija päätyisi saman aineiston ja esitettyjen tulkintasääntöjen pohjalta samoihin tulkintoihin kuin tutkija. Varsinkin tapaustutkimuksen yhteydessä reliabiliteetin vaatimus usein ymmärretään vaatimukseksi analyysin toistettavuudesta.Tuomela, R. 1994. Tieteellisestä maailmankäsityksestä. Teoksessa: Niskanen, V. (toim.): Tieteellisten menetelmien perusteita ihmistieteissä. Helsinki: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 48-63.Liittyy laadullisen tutkimusotteen käsitteistöön. Se lähtee tietyistä lähtökohdista ja palaa takaisin niiden oivaltamiseen ja ymmärtämiseen. Omien lähtökohtien ymmärtäminen vapauttaa jossakin määrin niiden orjuudesta, mutta se tarkoittaa samalla, että uutena lähtökohtana on tämä lähtökohtien ymmärtäminen ja siihen on jälleen palattava, jotta siitä voisi vapautua. (Varto 1992, 69)

Toimintatutkimus (action research) on sellainen tutkimusote, jossa samanaikaisesti toteutetaan sekä tutkimus että käytännön tilanteen tai tutkittavan ilmiön muutos. Toimintatutkimuksen ideana on hankkia tietoa, jolla ohjataan käytäntöä muuntelemalla jotakin tiettyä, tutkimusprosessin osana olevaa todellisuutta.Systeemisuunnittelu ja ohjelmointi, jotka liittyvät tietyn tietojärjestelmän valmistamiseen ja ylläpitoon, eivät ole tutkimusta – elleivät ne ole osa tutkimusprojektia. Atk-sovellusten yhteydessä sovelluksen käyttäjän tekemiä yleisohjelmistojen ja käyttöjärjestelmien parannuksia ei lueta tutkimus- ja kehittämistoiminnaksi. Yleiskäyttöisten ohjelmatuotteiden kehittäminen ja vanhojen olennainen parantaminen kuuluvat sen sijaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.9.3 Havainto- ja seurantatiedon empiirinen analyysi 9.3.1 Korrelatiiviset menetelmät 9.3.1.1 Korrelaatiokertoimet 9.3.1.2 Faktorianalyysi 9.3.1.3 Regressioanalyysi 9.3.1.4 Korrelatiivisen tutkimuksen kulku 9.3.2 Kehitystutkimus 9.3.3 Työntutkimus 9.3.3.1 Työntutkimuksen lähestymistavat 9.3.4 Systeemianalyysit

Tutkimuksen teoreettisen kyvykkyyden tulee näkyä raportoinnissa. Tutkimuksen pitää jäsentyä teoreettisesti ja tämän teoreettisen jäsennyksen pitää näkyä aineistojen esittämistavassa, tekstin sisäisessä rakenteessa. Esityksen pitää olla sisäiseltä rakenteeltaan teoreettisesti strukturoitu. Tämän struktuurin pitää jäsentää esitys luku luvulta niin, että esitys kantaa alun kysymyksestä tai ilmiön problematisoinnista lopun vastaukseen ilman että juoni välillä katkeaa.Likert -asteikkoa käytetään usein mm. asennetutkimuksissa, varsinkin ns. semanttisen differentiaalin asteikkona. Semanttinen differentiaali sisältää useita osioita, jotka kaikki katsotaan voitavan asettaa edustamaan suhtautumista johonkin ilmiöön. Vastaaja merkitsee, millä intensiteetillä, voimakkuudella hän suhtautuu kuhunkin osioon. Osioiden asteikot merkitsevät ääripäissään esimerkiksi “täysin samaa mieltä“…“täysin eri mieltä“. Tyypillinen Likert -asteikko näyttää seuraavalta:Tutkimuksessa kootaan tietoja monien erilaisten menetelmien avulla. Kokeellisia menetelmiä ovat esimerkiksi laboratoriokokeet ja -simulaatiot, sekä työpajoissa tapahtuvat työn kehittämiseen liittyvät kokeet. Kyselymenetelmiä ovat mm. haastattelut ja kyselyt. Havaintomenetelmiä ovat mm. osallistuva havainnointi, strukturoitu havainnointi sekä työsuoritusten havainnointi.Laadullista tutkimusta arvioidaan ensisijaisesti sen validiteetin, mutta myös sen reliabiliteetin näkökulmista.

  • Norwegian cashpoints voimassa.
  • Sasta vuonti.
  • Vaihtoehtoiset proteiinin lähteet.
  • Tvöd entgelttabelle 2018.
  • Pompeji nähtävyydet.
  • Pyhä luosto hiihto.
  • Bruno mars concerts in europe.
  • Savuporokeitto.
  • Delicatessen pasila.
  • Roi 2.
  • Luihuinen huivi.
  • Sas uniform 1983.
  • Stalkkaaminen rikos.
  • Tanzschule bad salzuflen.
  • Biologia 2 tiivistelmä.
  • Nikon d3200 videokuvaus.
  • Sofia belorf.
  • Kalmarin kylä.
  • Pulitzer prize.
  • Kynsitulehdus.
  • Antenne thüringen telefon.
  • Kaupunginorkesteri lappeenranta.
  • Vaatteita englannista.
  • Gold rush season 9 free.
  • Valokuvausliikkeitä.
  • Patrik sjöbergs dotters mamma.
  • Lupauksia tulevalle äidille.
  • Auton lasien tummennus helsinki.
  • 1000 sterline in euro.
  • Salo urheilutalo.
  • Toas willa espa.
  • Coto mäntsälä lounas.
  • Beskär bild mac.
  • Calvin klein laukut.
  • Roman empire reign of blood season 2.
  • Ikea aamupala espoo.
  • Wursti asiakaspalaute.
  • 2 euron juhlarahojen arvo.
  • Amazon kindle e books.
  • Rusakko poikanen.
  • Kakku ilman sokeria ja jauhoja.